Planeetat-osio

Planeetat-osio sisältää pääosin Aurinkokunnan kahdeksan (8) planeetan tiedot sekä niiden perusasioita, mutta tulemme keräämään tietoa muistakin planeetoista kuten vaikkapa eksoplaneetoista.
Merkuriuksen kuva

Merkurius

Merkurius on Aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta. Sen kiertoaikakin Auringon ympäri on vain 88 vuorokautta. Merkurius on saanut nimensä roomalaisen mytologian Mercurius jumalasta, joka oli varkaiden, kauppiaiden ja jumalten sanansaattaja. Merkurius on hieman Kuuta suurempi taivaankappale. Merkuriuksen magneettikenttä on hyvin heikko ja kaasukehä äärimmäisen ohut, joka on suuri syy siihen miksi Merkuriuksen pintalämpötila vaihtelee satoja asteita, toinen syy on pitkä pyörähdysaika. Merkurius on yksi yötaivaan kirkkaimmista kohteista.
Venuksen kuva

Venus

Venus on kiviplaneetta ja toinen planeetta Auringosta katsottuna. Venuksen uskotaan joskus olleen maankaltainen planeetta. Venuksella vallitsee kuitenkin voimakas kasvihuoneilmiä, jonka ansiosta planeetalla on Aurinkokunnan planeetoista kaikkein kuuminta +452 °C. Venuksen vuorokausi on pidempi, kuin Venuksen vuosi, mikä tarkoittaa sitä, että Venuksen pyörähtämisaika on pidempi, kuin Venuksen kiertoaika Auringon ympäri. Venus on saanut nimensä roomalaisen mytologian rakkauden ja kauneden jumalatar Venuksen mukaan. Venus on melkein samankokoinen, kuin Maa. Venuksen kaasukehä on hyvin tiheä, jonka ansiosta kasvihuoneilmiö on voimakas.
Maan kuva

Maa

Maa on kiviplaneetta. Sen pintaa peittää suurimmaksi osaksi vesi. Miltään muulta planeetalta ei ole löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Vesi onkin yksi elämän ehto. Maapallolla on myös ainutlaatuisen sopiva lämpötila ja valoisuus jotta elämää voi täällä esiintyä! Muinaisilla ajoilla ihmiset kuvittelivat, että Maapallo oli universumin keskipiste ja taivaankappaleet kiersivät sitä. Näin ei kuitenkaan ollut. Maan pintaa peittää suuremmaksi osaksi vesi noin 71% Maapallon pinta-alasta. Maalla on voimakas magneettikenttä, joka suojaa sitä mm. aurinkotuulilta.
Kuun kuva

Kuu

Kun puhutaan Maasta, on toki mainittava kiertolaisemme Kuu. Kuu on Maan kiertolaisena ja kuuna melko suuri verrattuna Aurinkokunnan muiden planeettojen sekä niiden kuiden kokoon. Kuun halkaisija on noin 3500km, ja sen etäisyys Maasta noin 384 400km, mutta etäisyys kasvaa joka vuosi muutaman sentin verran. Kuu on oletettavasti syntynyt, kun Marsin kokoinen kappale on törmännyt Maahan. Törmäyksessä vapautunut aine on alkanut pyöriä Maan kiertorataa pitkin, ja kasautunut painovoiman takia yhtenäiseen "klönttiin" ja muotutunut tästä nykyisen Kuun muotoiseksi. Kuu on ollut myös paljon lähempänä Maata sen syntyaikoina, mutta kuten sanottu, Kuu erkanee Maasta muutaman sentin vuodessa.
Marsin kuva

Mars

Mars neljäs planeetta Auringosta katsottuna. Mars on ehkä ainoa Aurinkokuntamme planeetoista, jolla voisi olla mahdollisuus elää. Marsista on nimittäin löydetty jäätä. Mars on saanut nimensä roomalaisen mytologian mukaan, Mars jumalan mukaan. Marsin vuorokausi on lähes yhtä pitkä, kuin Maassa, mutta vuosi lähes kaksinkertainen. Mars näkyy tähtitaivaalla yöllä etelän suunnassa. Marsin tunnistat hohtavasta punaisen kellertävästä "tähdestä". Marsissa on Aurinkokunnna korkein vuori, Olympus Mons, kohoaa noin 24km korkeuteen. Teoriat siitä että Marsissa olisi ollut vettä nestemäisessä muodossa, ovat yhä työn alla mutta vaikuttaa siltä, että tämä pitää paikkansa.
Jupiterin kuva

Jupiter

Jupiter on valtava kaasujättiläinen, se on Aurinkokunnan suurin planeetta. Jos Jupiteria verrattaisiin Maapallon kokoon, mahtuisi Maa noin tuhat kertaa Jupiterin sisään. Jupiterilla on erittäin voimakas mageneettikenttä, joka ulottuu jopa Saturnuksen kiertoradalle asti. Jupiterin suurimmat kuut ovat Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Jupiterilta on löydetty n. 62 kiertolaista. Kuten kiviplaneetat, kaasuplaneetat eroavat niistä aikalailla. Kaasuplaneetat ovat massaltaan ja kooltaan paljon isompia, eikä niillä ole kiinteää pintaa, jolle voisi laskeutua. Myös Jupiterilla on Saturnuksen kaltaiset renkaat, mutta ne ovat paljon himmeämpiä. Jupiter on yksi tähtitaivaan kirkkaimpia kohteita, kirkkaampi on kuitenkin kevään puolella näkyvä Venus.
Saturnuksen kuva

Saturnus

Saturnus, toiseksi suurin planeetta Aurinkokunnassamme, on tunnettu suurien renkaiden ansiosta. Saturnus on selvästi navoiltaan litistynyt planeetta. Myös Saturnuksen voi nähdä tähtitaivaalla paljain silmin, mutta se ei ole yhtä kirkas, kuin Jupiter. Saturnuksen koostumus on hyvin samanlainen, kuin Jupiterillakin. Vetyä 75% ja heliumia 25%. Saturnuksen suurimmat kuut ovat Mimas, Dione, Titan, Rhea, Tethys ja Enceladus. Saturnukselta on kuitenkin löydetty noin 56 kuuksi luokiteltavaa kiertolaista.
Kuva Uranuksesta

Uranus

Uranus on myös kaasujättiläinen, mutta ainoa planeetta, joka on nimetty kreikkalaisen mytologian mukaan. Uranus on kallistunut kyljelleen (akselikallistuma 97.9 astetta). Kallistuman syyksi epäillään sitä, että Uranus olisi törmännyt johonkin planeetan kokoiseen kappaleeseen. Myös Uranuksella on kauniit renkaat ympärillänsä, renkaita noin 11 kappaletta. Kuita Uranukselta on löydetty 27 kappaletta. Suurimmat kuut ovat Miranda, Ariel, Umbriel, Titania ja Oberon. Planeetan sinivihreä väri johtuu siitä, että yläilmakehän metaani absorboi kaiken punaisella aallonpituudella olevan säteilyn, jolloin vain sinisen ja vihreän aallonpituudella olevat värit tulevat näkyviin.
Kuva Neptunuksesta

Neptunus

Neptunuksen tunnistaa kauniista sinisestä, "valtamerenhohtoisesta" väristä. Väri johtuu Neptunuksen ilmakehässä olevista kaasuista. Neptunuksella puhaltavat aurinkokunnan ennätysmyrskyt; tuulennopeus voi yltää jopa 2000 kilometriin tunnissa! Neptunus nimettiin roomalaisen mytologian meren jumala Neptunuksen mukaan. Neptunus on pienin kaasuplaneetoista. Noin 60 % Neptunuksesta koostuu sulan kiviaineksen, veden, nestemäisen ammoniakin ja metaanin seoksesta. Loppuosa koostuu kuumien vety- (15%), helium-, vesi- ja metaanikaasujen seoksesta.

Pikanavigointi:

Yhteydenotto ja tietoa:

Sähköposti: teamsakke@fincraft.fi
Sivusto: Moppa5 & DNA_Welho
Koodaus: TeamSakke | Moppa5