Tähdet-osio

Tähdet-osio sisältää tietoa tähden syntymisestä ja muutenkin elinkaaresta sekä tähtien perusluonteesta taivaankappaleena. Osio käsittelee myös omaa tähteämme Aurinkoa, ja tähtien muodostamia suurempia kokonaisuuksia eli galakseja. Osio käsittelee myös oman kotigalaksimme eli Linnunradan asioita. Luvassa on myös tietoa neutronitähdistä sekä monipuolisempaa tietoa tähdistä yleisesti!
Kuva tähdestä

Tähdet

Tähdet ovat suurikokoisia kasaan puristuneita plasmapalloja. Tähdissä tapahtuu reaktioita, jotka huomataan lämpösäteilynä niitä kiertävillä planeetoilla tai ylipäätään taivaankappaleilla, esimerkkinä Maapallo. Tähtiä on eri kokoisia ja yleensä ne on mitoitettu verrattuna meidän Aurinkoomme, eli tarkemmin sen halkaisijaan. Maailmankaikkeudessa on satoja miljardeja tähtiä. Tähdet ovat planetaarisen keskuksen ydin. Tähteä kiertävät taivaankappaleet ovat joko planeettoja tai asteroideja, esimerkiksi Kuiperin vyöhykkeellä, joka sijaitsee kaasuplaneettojen ulkopuolella aivan Aurinkokunnan rajaseuduilla.
Kuva tähden supernovasta

Miten tähti syntyy?

Tähtien synty tapahtuu suurten, kylmien kaasupilvien kutistuessa oman painovoimansa ansiosta. Kaasupilvestä syntyvä tähtialkio kuumenee hyvin kuumaksi, koska sen kaasun painovoimaenergia muuttuu kaasuosasten keskinäisen kitkan takia lämmöksi. Tämä hajottaa ensin molekyylit, ionisoi kaasun ja käynnistää lopulta ydinreaktiot ja näin tähti syntyy. Suurimmat tähdet räjähtäessään supernovana jättävät pölyhiukkasia, joiden ansiosta on mahdollista, että syntyy uusi tähti. Supernovan ansiosta Maapallolta voidaan löytää kultaa ja muita arvokkaita sekä raskaita alkuaineita.
Kuva isosta tähdestä

Suurimpia tähtiä

Tällä hetkellä suurin tähti taitaa vieläkin olla VY Canis Majoris. Se sijaitsee Ison Koiran tähdistössä. VY Canis Majoris on noin 1300-1540 Auringon sädettä. Toinen suuri tähti on nimeltään WOH G64, mutta siitä ei ole paljoakaan tietoa, se voi olla myös kaksoistähti, koska se sijaitsee tähtipölyn keskellä. Tästä syystä siitä ei ole saatu tarkkaa tietoa. Kolmas suuri tähti on VV Cephei, Cephei on kaksoistähti ja se löytyy Kefuksen tähtikuviosta.
Kuva Auringosta

Aurinko

Aurinko on meidän oma ns. kotitähtemme. Aurinko mahdollistaa elämän Maapallolla. Auringossa tapahtuvat reaktiot havaitaan lämpösäteilynä muilla planeetoilla. Auringon halkaisija on noin 1 392 530km, Aurinko on kooltaan keskikokoinen tähti ja sillä on elinaikaa vielä noin 5 miljardia vuotta. Aurinko ja tyypillisestikin tähdet koostuvat heliumista ja vedystä, joiden muodosta fuusioreaktio vapauttaa suuren määrän energiaa eli tässä tapauksessa lämpöä. Auringon pintalämpötila on noin 5800 K. Aurinkokunnan kokonaismassasta itse Aurinko vie jopa 99,8%. Sisälämpötilat voivat Auringossa nousta jopa 15 000 000 asteeseen (C).
Kuva Linnunradasta

Linnunrata ja galaksit yleisesti

Linnunrata on oma kotigalaksimme, Aurinkokunta sijaitsee Orionin spiraalihaarassa Linnunradan galaksissa. Linnunrata taas sijaitsee Paikallisessa galaksijoukossa ja vielä Neitsyen supergalaksijoukossa. Linnunrata on halkaisijaltaan noin 100 000 valovuotta. Linnunrataan kuuluu satoja miljardeja tähtiä sekä muita taivaankappaleita, kuten tähtien planeettoja ja muita kiertolaisia: asteroideja ja kääpiöplaneettoja. Linnunradan keskustassa on supermassiivinen musta aukko. Seuraava lähin galaksi Linnunradasta on Andromedan galaksi. Andromedan galaksin keskellä on myös todistetusti havaittu olevan musta aukko. Astronomit ja fyysikot pitävät todennäköisenä, että jokaisen suuren galaksin keskustassa on musta aukko.

Galaksin määritelmää pohdittaessa on helpompi lähteä liikkeelle siitä, että mitä galaksi itsessään pitää sisällään. Galaksit koostuvat hyvin useista tähdistä sekä tähtiä kiertävistä kappaleista, kaasu- ja pölypilvistä sekä pimeästä aineesta, josta puhutaan enemmän Muuta-osiossa (Aiheita ei ole vielä luotu -10.5.2015). Galaksi on siis kaiken tämän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa gravitaation eli painovoiman ansiosta. Kuten Linnunradan ja Andromedan keskustassa, epäillään muidenkin suurien galaksien keskustassa olevan musta aukko, jota koko muu aines kiertää. Tätä voidaan myös ajatella loogisesti: jos galaksissa olevat kappaleet pyörivät "tyhjää" keskiötä ympäri, niin tuntuu loogiselta, että keskiössä/keskustassa on oltava jokin kappale, joka taittaa aika-avaruutta niin massiivisesti, luoden suuren gravitaation. Mustat aukot ovat juuri tällaisia, mutta niistä lisää myöhemmin.

Galaksit ovat hyvin suuria, kuten pystymme päättelemään myös Linnunradan koosta (100 000 valovuotta). Galakseja suurempia kokonaisuuksia ovat niiden muodostamat galaksijoukot, jotka ovat nykytiedon mukaan maailmankaikkeuden suurimpia järjestelmällisiä kokonaisuuksia.
Neutronitähti

Neutronitähti

Neutronitähti on painovoiman vaikutuksesta kokoon luhistunut tähti ja nimensä mukaisesti koostuu pääosin neutroneista. Mustan aukon tavoin tähti, joka on luhistunut neutronitähdeksi omaa todella suuren gravitaation eli painovoiman, mikä selittää sen, että neutronitähden pakonopeus on peräti puolet valon nopeudesta. Neutronitähdistä käytetään usein havaittaessa nimitystä pulsari(t). Pulsari eli neutronitähti on luhistuessaan vain muutamien kilometrien kokoinen yleensä noin 10-15km kokoinen. Luhistunut neutronitähti on kuitenkin säilyttänyt normaalin tähden (eli ennen supernovaräjähdystä ja tähden elinkaaren loppumista edeltävän tähden) pyörimisnopeuden ja kutistuessaan/luhistuessaan 10-15km kokoiseksi pyörimisnopeus on kasvanut suuriin lukemiin eli useita kierroksia (ympäri) sekunnissa. Nuorimmilla pulsareilla pyörimisnopeus on suurimmillaan, mutta pyörimisnopeus pienee ikääntymisen myötä.

Koska pulsarilla on suuri pyörimisnopeus ja pieni koko, ei se oikeastaan enää pysy pallomaisessa muodossa, vaan muuttuu ellipsoidiksi eli litistyneeksi palloksi. Juuri suuren pyörimisnopeudensa takia neutronitähtiä kutsutaan pulsareiksi, koska ne sykkivät tietyllä pulssilla ja lähettävät sähkömagneettista säteilyä avaruuteen. Voimme verrata neutronitähteä vaikkapa majakkaan, joka lähettää valomerkkiä merellä liikkuville aluksille, sillä pulsari lähettää samantapaista valomerkkiä ja säteilyä avaruuteen, joka voidaan havaita Maasta käsinkin esimerkiksi kaukoputkilla.


Pikanavigointi:

Yhteydenotto ja tietoa:

Sähköposti: teamsakke@fincraft.fi
Sivusto: Moppa5 & DNA_Welho
Koodaus: TeamSakke | Moppa5
Kuva ylös menevästä nuolesta